Loma: Part 2

I am back with more shaippaleileetä teille. 

Noniin Meksiko city tutustumis päivän jälkeen lähdettiin varhain aamulla kohti kaupunkia joka oli Taxco. Sinne meni noin 3 tuntia ajaessa bussilla ja siinähän se meni Annan kanssa nukkuessa. Matkan aikana tuli tosin The Green Mile leffa, joka on minusta aika hyvä leffa. Tarinan sanoma on hyvin asiallinen ja laittaa tyhmänkin miettimään elämän moraaleja. 

Vihdoin päästiin Taxco kaupunkiin joka oli siis perjaatteessa vuorien väleihin rakennettu, eli ylämäkiä ja alamäkiä oli enemmän kuin tarpeeksi. 

Saavuttuamme kävi myös ilmi että paikalla vallitsee etelä ilmasto, jolloin kiiteltiin Annan kanssa toisiamme että oli mahtavaa kun kaikki lämpimimmät vaatteet olivat mukaan otettu, koska ajattelimme että Meksiko cityssä päin on kylmä ja niinhän sen pitäisi olla tähän aikaan mutta hehe.. eipä ollut.

Kaupunki oli itsessään todella kaunis ja vanhan oloinen, oli todella mahtavaa päästä tutustumaan. 

Hymy vain naamalle ja lets mennään

Mitä vuoria? 

Tässä näkyy jotenkin että kaikki talot rakennettu kiinni toisiinsa ja ylämäkeen.

Kun olimme Annan kanssa 4 tuntia posottaneet kävellen, menimme meidän hotellille ja heitimme biksut päälle ja poolille. Ostimme myös matkalta mansikoita, litra maksoi 10 pesoa (eli siis mitäs se on euroissa about 60 senttiä) ja maistuivat niin herkullisilta naminami.

Hulluja ja retardimaisia Suomalaisia kun olemme päätettiin ostaa vitsillä samanlaiset paidat ja tarkoituksella heittää ne vielä päälle, jotta olisimme kuin kaksi marjaa. Haha ei tätä elämää voi elää täysillä jos pelkää mitä muut ajattelee, meillä oli niin hauskaa ja ownattiin meidän huumorillinen vitsi ja kyllä kaikki muutkin sen ymmärsivät, jos eivät niin too bad ! 

Jotenkin hotelli huoneen sanoma kuvasi meitä

Heitetään PEACE merkki ilmaan ja sanon hyvää yötä Meksiko ja kaunista aamua Suomi ! 

Pääni tällä hetkellä saattaa mennä hieman kierroksilla.. ajattelen niin paljon nyt asioita, mitä haluan vielä tehdä, miten haluan viettää aikani, kenen kanssa, onko jotain mitä haluaisin oikeasti kokeilla, mistä hakea niitä hulluuden muistoja lisää, miten saada hankittua lupia lähtemään jos olisi mahdollisuus, minne haluaisin mennä jos voisin päättää, elänkö täysillä meksikossa vai odottelenko vain että jotain tapahtuu.. Like I said paljon asioita päässä, tuossa ole edes vielä puoliakaan.. 

Tuntuu että aika lipsuu käsistä ja se saa jo minulle kauhean olon päälle. En ole valmis jättämään Meksikoa taakseni, tiedän etten oikeasti jätä Meksikoa koskaan taakseni, tänne minä palaan, täällä on suuri osa minua ja suuri pala minun matkaani parempaan elämään, täällä alkaa katsomaan asioita eritavalla ja miettimään mikä merkitsee sinulle oikeasti paljon, alkaa näkemään kuka oikeasti olet ja löytämään oman keskipisteesi, tosin jos minun keskipistettä kysyttäisiin en varmasti osaisi vastata siihen mitenkään sulavasti. 

 Täällä olen oppinut elämään erilaisessa kulttuurissa johon olen omalla tavalla rakastunut ja samalla tavalla taas hieman ollut, että ei kiitos, mutta sitähän elämä on, sopeutumista uusiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Ne kasvattaa! Pitää vain olla oikea asenne.

Till next time ..

Besos para todos